perjantai 18. heinäkuuta 2014

Ravihuumaa

Tänään olimme Riikan, eli Tirpin, Muulin ja Yrkin omistajan kanssa Juvalla raveja katsomassa ja tuttuja heppoja kannustamassa. Olin ollut viimeksi raveissa valehtelematta varmaan kymmenen vuotta sitten, joten oli kyllä kiva päästä katselemaan ja kuvailemaan. Eräs tuttu heppa oli blogissakin paljon pyörineen lämppäritamma Iitun varsa, Pride Hill, eli Iivari. Oli hassua nähdä Iivari oikeasti tositoimissa, kun olen viimeksi nähnyt sen vuotiaana kekkuloivana orivarsana! Nyt saattekin ihan vain katsella muutamat kuvat, jotka räpsin juoksevista heposista!


Petri Parkkonen - Karenssi
 
Sami Ikonen - Nikkilän Uljas
Sami Ikonen - Nikkilän Uljas


Sami Ikonen - Pride Hill (eli se Iitun varsa!!)






Iivaripoika!


Saara Leväinen - Lady Velvet
 
Voittotuuletukset Lady Velvetin selästä!

Huomenna olisikin luvassa Tirppipäivä ja mökkeilyä illasta, katsoo josko saisin jotain kuvamateriaalia tänne!
 
-Emmi

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Unisia poneja ja ratsailla!

Pitkästä aikaa blogin ääressä. Niin kuin näkyy, banneri on vaihtunut, järkyttävän suuret kiitokset siitä Siirille, jonka blogi löytyy tämän linkin takaa! Hienoja bannereita tyttö väsäilee! Mut yksi ongelma tässä vaan on, mä en millään keksi tähän fiksua taustaa... Että jos jollain on ylimääräistä aikaa, niin mulle sais taustankin vielä tehdä... Noh, eiköhän näitä tekstejä halukkaat lue, vaikka taustalla olisi kuva mun naamasta.

Mulla ei ole edes uusia kunnollisia kuviakaan. Silti mulla on päivät mennyt tallilla oikein mukavissa merkeissä ja huomaamatta saatan viihtyä siellä vaikka koko päivän putkeen keksien kokoajan uutta tekemistä.

Mun veli on nyt siis armeijassa (käytiin sitä siellä Kajaanissa moikkaamassa viikonloppuna, oli ihanaa nähdä vaikka itkin varmaan enemmän kuin nauroin♥) ja olen saanut värvättyä hänen tyttöystävästään itselleni kaverin.. :D Eilen käytiin siis hänen, eli Hannan kanssa talleilemassa yhdessä. Tehtiin ihan perushommat, kunnes Tirppiä alkoi väsyttämään ja se lötkähti pitkälleen katokseen puruille. Menin ensin ponisen viereen, eikä se näyttänyt merkkiäkään epäluuloisuudesta, joten Hannakin uskaltautui tulla meidän seuraksi. Vietettiin pitkä tovi siinä sitten istuen molemmin puolin Tirpin päätä. On ihana nähdä pienen hevosen suuri luottamus ihmisiin, kun se nukkui, siis ihan nukkui nukkui silmät kiinni pää minun sylissäni♥ Se näki uniakin kun hirmuinen hirnunta ja hörinä kuului korvien vispatessa edestakaisin, vaikka silmät olivat kiinni ja pää lötkötti rennosti minun ja Hannan välissä. Jossain vaiheessa poni sitten köllähti meidän viereen ihan kokonaan pitkälleen ja nukkui kunnon unet...



rennonletkeä huuli xD
Ja ei aikaakaan, kun huomasimme Yrkinkin retkottavan kintut suorina viereisessä katoksessa... Sieltäkin kuului vaikka minkälaista hirnuntaa, hörinää ja kuorsausta... 

When u see it... :D Edessä siis vielä makaavan Tirpin korvat.
Tallilta jatkettiin sadekuuron loputtua vielä Mäkkäriin syömään ja paistumaan autoon.

Tänään oli taas merkittävää tekemistä tallilla. Heräsin täydestä unesta herätyskellolla yhdentoista maissa ja suuntasin puoli yhden jälkeen tallille tekemään kopit valmiiksi, ennen kuin lähtisimme uittamaan Yrkkiä. Ennen uittamaan lähtöä pesaisin vielä nopeasti yhdet ratsuohjat... Tätä varten.


Ennen uittamaan lähtöä pistettiin Yrkille läppäri selkään ja suitset päähän, sekä vielä minä selkään. Kerran aikaisemmin olen jo selässä istunut ja Y:llä on ollut läppäri selässä, mutta tällöin poni oli käytävällä kiinni. Nyt oli siis varsinainen totuuden hetki, kun otimme ensimmäiset askeleet selästä käsin. 

Ponski käyttäytyi varsin mallikkaasti ikäänsä ja kokemukseensa nähden. Alkuun oli pientä mutkellusta ja kyselyä siitä, mitäs hittoa tämä täräkkä täti istuu nyt minun selässä. Otamme varman päälle siitä, ettei kenellekään satu mitään eikä hevonen mene jumiin, eli tänään ensimmäiset askeleet otettiin vain narun päässä, eikä pyöritetty hevosta kuin muutaman kierroksen verran. Päiväkin oli jo niin kuuma, että noin kymmenen minuutin kävelyn aikana läppärin alta heppa oli jo ihan kostea. Mielellään painui poni veteen kun uimaan mentiin...


Mä juuri äsken aloin miettimään, että en ole nähnyt yhtäkään kaveriani varmaan viikkoon (jos ei Hannaa ja tallin omistajaa lasketa). Talli on vienyt mun ajatukset ja ajan ihan kokonaan, mut en valita! Meillä on tallilla ihan huippu pikkuinen "porukka", vaikka olenkin reilusti nuorempi muista. Viihdyn oikein hyvin tallilla yksinkin, tai no en mä oikeastaan koskaan ole yksin, mutta kaveria saan tosi harvoin mukaan. Toisaalta musta ehkä olisi vähän kummallista ottaa kaveria tallille mukaan, kun harvemmin siellä on ulkopuolisille mitään sen kiinnostavampaa tekemistä.. :D

Nyt sepustukset seis ja heitelkäähän vielä kysymyksiä kysymyspostaukseen! Huomenna on jännä päivä, josta ehkä juttua blogiinkin!

-Emmi

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kuulumisia ja kysyttävää?



Julia Engblom ja Verdi
1/1000  f/3.2  ISO200
Joonas Oranta ja Calazio
1/1000  f/3.2  ISO200
Viikonloppu on ollut tapahtuma- ja tunnerikas. On iloittu Jullen paluuta Suomeen, itketty veljen lähtöä armeijaan, naurettu ihanille ihmisille, pohdittu elämän käänteitä ja nieleskelty itkua monessakin tilanteessa.

Lauantaina lähdettiin Ainon, Jennin ja Ainon serkun kanssa kohti Savonlinnaa katsomaan Opera Games -kisoja. Päivä vierähti siellä nopeasti kameran kanssa leikkiessä. Oli kyllä tosi huono kuvata katsomosta ja valonkin puolesta oli tosi huono päivä kuvaamisen suhteen, ainakin loppuajasta. Onneksi tuota katsomosta ja vähän yläviistosta kuvaamista voi pikkunikseillä vähän korvata. Käytin taas kuvien käsittelyynkin ihan jonkin verran aikaa. Lisää kuvia pääse tästä linkistä katsomaan. Oliko kukaan lukijoista katsomassa noita kisoja?

Sunnuntaina olin lupautunut ruokkimaan poniset päivällä ja tekemään hommat tallilla. Käytiin Jullen kanssa siis hommimassa ja rapsuttelemassa Tirppiä. Matka jatkui sieltä vielä ajamaan Iitulla. Oli kyllä ihanaa talleilla pitkästä aikaa kaverin kanssa ja päästä melkein kahden viikon jälkeen Jullen kanssa purkamaan kaikki kerrottavat asiat. Illallalla olikin ihan kamalaa sanoa omalle veljelle heipat ja pärjäämiset armeijaa varten. Meillä on todella hyvät välit ja on kyllä totuttelemista, ettei olekaan vähintään puoleen vuoteen ketään hölömöä nauramassa mun kanssa typerille jutuille.

Mä tässä mietin, että olisko kysymyspostaus mitään? Mä tykkään tosi paljon tehdä kysymyspostauksia ja niitä on täällä blogissa aika usein nähtykin. En tykkää pitää niitä ihan turhaan, mutta tämän tallikuvion aikana ei vielä yhtäkään kysymyspostausta ole ollut, joten löytyisikö kysyttävää? Kysymyksiä voi laittaa jo tähän postaukseen ja jos näyttää että niitä riittää, vastailen kunhan on kunnolla aikaa. Kysyä saa kaikkea maan ja taivaan väliltä, lupaan vastata kaikkiin kysymyksiin, jotka pysyvät hyvän maun rajoissa.

-Emmi